Meidän neiti (2-v) pääsi ratsastamaan PoniM:llä. Milja totesi jo kotona että "kyllä uskallan jos on pieni heppa" ja pienihän se oli. Hauskaa oli, mutta ihan varma en ole kumpi oli enemmän haltioissaan äiti vai tytär... ...mutta kyllähän se meidän tytöstä ratsastaja tulee...;)
Kiitokset Kaijalle!

Koiriakin on treenailtu. Ensin kävin Rosén kanssa Ruovedellä Gunilla Weedenin opissa. Gunilla on Rosén isän kasvattaja ja tunnettu metsästyskultaisten kasvattaja ja kouluttaja ruotsista. Perjantaina päästiin osallistumaan rauhoittumiskurssille. Ideana ihan kiva, mutta toteutus oli aika räväkkä, toimii varmaan paremmin rauhallisemmassa ympäristössä. Koirat käännettiin makaamaan kyljelle ja määrätietoisesti painettiin aina takaisin maahan, jos ne yritti nousta ylös. Koiralle ei saanut antaa mitään käskyä, vaan sen piti lukea ohjaajan elekielestä, mitä siltä haluttiin. Rosélle juttu toimi ja pari kertaa se vaipui kunnolla uneen ja luotti siihen että minä hallitsen tilanteen. Monille koirille pieni halli ja toisten koirien läheisyys oli kyllä kova paikka ja ne tarvitsi melko voimakkaat pakotteet että pystyivät pötköttämään maassa.

Lauantaina ja sunnuntaina oltiin ihan vain kuunteluoppilaina. Kovasti Gunilla painotti, että koko hänen koulutusmetodi perustuu laumanjohtajuusajatukseen. Koira ei tee makupalojen eikä rankaisujen vuoksi töitä, vaan siksi koska johtaja käskee. Johtajuus tulee sisältä päin mutta sitä voi myös oppia. Mielikuvaharjoitteena oli ottaa samanlainen asento / asenne kuin englantilaisilla herrasmiehillä teetä juodessa. Onhan se aika ylevää;) Mielenkiintoinen koulutus ja paljon jäi mietittävää. Hyvänä lisänä koulutukseen olin vasta lukenut Ceasar Millanin Koirakuiskaajan. Kysyinkin Gunillalta tietääkö hän kyseistä kirjoittajaa ja Gunilla totesi, että hänellä on sama ajatusmaailma koirien kouluttamisesta kuin tällä amerikkalaisella ongelmakoirakouluttajalla!

Rosé pääsi mallioppilaaksi :)

Kuva: K. Jämsä 

Sitten seuraavana viikonloppuna suunnattiin Lapualle ja flattitreffeille. Milja, Rosé ja Evita vietiin mummolaan Kurikkaan ja Novan pääsi treenaamaan. Olihan se reppana ihmeissään kun ei ollut Roséa turvana ja kovasti piti harjoitella malttia ja lintujakin tungettiin suuhun ja pakotettiin pitämään :0)

Nyt pitäisi vaan ehtiä testata uusia oppeja. Onko mitään jäänyt päähän koirilla tai ohjaajilla... Vaan on tässä niitä riiuureissujakin tehtävä:)