Viime hetken päätöksellä lähdettiin kohti e-p:tä ja Lapuan WT -treenejä ja koetta. Lauantaina Miso ja Pauliina kouluttivat ja sunnuntaina oli koepäivä.

Avoimen luokan koe alkoi kaksoismarkkeerauksella, joka näytti melko helpolta. Jos en olisi jännittänyt ja sössinyt niin tästä olisi varmasti tullut paremmat pisteet. Pieneksi puolustukseksi täytynee mainita että toimitsijan asekin temppuili, ja heittojen väli venyi aika pitkäksi. Töppejä tuli seuraavanlaisista asioista: menin koira irti rastipaikkaan -> pitää olla kiinni kunnes toisin sanotaan, viisoin heittäjiä niin että Rosé luuli että pitää lähteä noutoon -> onneksi istui salamana takaisin, lähetin koiran ilman lupaa noutoon... Damit saatiin ylös pienen työskentelyn jälkeen. Pisteitä 11.

Toinen tehtävä oli lähihaku. Koiran nähden hakualueella käyskenteli toimitsija ja ammuskeli maahan. Sitten koira lähetettiin alueelle. Tämän jälkeen siirryttiin kauemmaksi ja lähetettiin uudestaan. Tämä onnistui ihan hyvin. Turhaan vain käskytin meno matkalla Roséa eteen, eteen, kun olisi varmaan mennyt yhdelläkin käskyllä. Nyt pyörähti ympäri kysymään että mitä huutelet... Tästä pisteitä 17.

Kolmas rasti olikin sitten oikea jippo. Vastatuuleen (joka oli todella voimakas) oli viety ohjausdami, mutta ennen sitä piti ottaa ylös markkeeraus, joka tuli suurinpiirtein samaan linjaan pienen kummun taakse noin 20?m ennen ohjausdamia. No tällä tehtävällä Rosélla ei enää korvia tuntunut olevan päässä laisinkaan ja niinhän se luotti omaan vainuunsa ja toi ohjausdamin pois -> 0 pistettä.

Viimeinen rasti oli ykkösmarkkeeraus ojan yli. Pienen hakemisen jälkeen se löytyi helpohkosti. Pisteitä 15.

Yhteensä pisteitä kertyi 43/80. Ihan tyytyväinen olin päivään ja reissuun ylipäätään. Tietääpä taas millaisia asioita hioa ja jos sitä koejännitystä saisi itseltä vähän laskettua... Rosé toimi kivasti vaikka tulos nollille menikin ja sehän on pääasia.