Vuosi alkaa olla lopuillaan mutta ennen kuin suunnataan katse tulevaan on hyvä katsoa millainen matka tänä vuonna on taitettu. Vuoden kohokohta on ehdottomasti ollut Ruokorapseen kennelin ensimmäisen pentueen saattaminen maailmaan. Kasvattajataipaleeni lähti käyntiin hienosti. Astutus, synnytys ja pentujen hoito sujui ilman ongelmia ja ennen kaikkea luonnollisesti. Rosé hoiti niin sanotusti homman kotiin eikä minun tarvinnut olla kuin vierestä seuraaja. Kiitos tästä hienosta koirasta Eivorille ja kiitos myös tuesta sekä neuvoista mitkä aloittelevalle kasvattajalle ovat kullan arvoisia! Kaikille pennuille löytyi hyvät kodit ja alkutaival on sujunut kaikilla hienosti. Kiitos siitä valveutuneille kasvattien omistajille.

Tästä vuodesta jäi myös hyviä muistoja koekentiltä. Voittajaluokka nomessa tuli korkattua ja ihan kelpo suorituksillakin. Olemme Rosén kanssa askeleen lähempänä unelmaa ja tavoitetta, joka ei hyvän koiran kanssa ole ollutkaan pelkästään kaukainen haave. Ensi vuoden tavoitteet ovat korkealla. Tuloksia tärkeämpää on kuitenkin pitää harrastaminen hauskana. Syy miksi aikoinaan aloin koirien kanssa harrastamaan oli se suunnaton ilo mikä koirasta välittyy, kun tehdään yhdessä jotain kivaa ja se riemu, minkä ennen kaikkea noutaminen saa aikaan.

Vuosi 2011 tulee olemaan merkittävä kasvattien osaltakin. Terveystutkimukset jännittävät aina ja nyt on seitsemän kertaa enemmän jännitettävää. Myös ensimmäiset viralliset kokeet ja näyttelyt tulevat antamaan suuntia, mitä pennuista on kehittynyt. Kaikille oikein paljon tsemppiä ja rohkeutta uskaltautua uusienkin harrastusten pariin.

Lapsista ajankulun huomaa silloin kun itse lakkaa kehittymästä... Milja on kasvanut vuoden aikana niin valtavasti että hirvittää. Voiko ihanempaa neitiä ollakaan. Oppimisen ilo aivan loistaa hänestä ja mikä tiedonjano ja energia. Voi kun jostain saisi itsellekin niin paljon virtaa ja uusiutuvia aivosoluja :)