Rosélta löytyi mahan alta patti, joka kasvoi viikossa peukalonpään kokoisesta luumun kokoiseksi. Eläinlääkäri löysi taaempaa toisenkin patin, jota en ollut huomannut. Taaempi patti on enemmän sisällä päin ja suurinpiirtein saman kokoinen, jos ei isompikin. Patit ovat nisien kohdalla ja eläinlääkäri arvelikin heti, että kyseessä on maitorauhaskasvaimet. Rosélle varattiin seuraavalle viikolle leikkausaika. Fiilikset olivat aika alhaalla, miten näin nuorelle voi tulla jo kasvaimia...

Viikon aikana patit kuitenkin alkoivat pienentyä ja leikkaukseen mentäessä toinen patti oli enää sormen pään kokoinen. Leikkauslääkäri oli eri kuin patteja ensin tutkinut lääkäri ja hän sanoi heti, että olisi erittäin harvinaista, jos kyse olisi maitorauhaskasvaimista näin nuorella koiralla, Roséhan on vasta täyttänyt 2 vuotta. Myös pattien kutistuminen kertoo jotain muuta. Patteja tuli tutkimaan vielä toinenkin lääkäri, joka oli samaa mieltä. Sitä, mitä patit ovat, ei kumpikaan osannut sanoa. Tulehduksestakaan tuskin on kyse, koska mitään kipua ei pattien tutkiminen aiheuttanut. Niinpä päädyimme seuraamaan tilannetta ja viikon päästä on uusi kontrollikäynti. Ohutneulanäytettä ei otettu, koska siitä harvoin saadaan tarkkaa tietoa, solumäärä ei riitä varman diagnoosin antoon. Koepalan otto taas voi ärsyttää mahdollista kasvainta, joten sekään ei ole hyvä diagnosointikeino. Eli jos päädytään siihen, että kyseessä luultavimmin on kasvain suora leikkaus on paras tapa hoitaa asia pois. Toivotaan että Rosén patit häipyvät vähin äänin. Suunta pattien kohdalla on ainakin koko ajan ollut pienenemään päin.

Vielä ei uskalla huokaista helpotuksesta, vaikka uutta toivoa saatiinkin. Päästään kuitenkin rauhassa viettämään juhannusta E-P:lle. Pääsee koiratkin nauttimaan mökkeilystä ja mikä tärkeintä, rajattomasta vapaudesta läträtä rantavedessä punkkien keskellä...  

Hauskaa Jussia kaikille!